Kartta

Kletsk (Klyetsk)

Kletsk on pieni kaupunki ja samanniminen maaseutuvaltainen hallinnollinen piiri Valko-Venäjän Minskin alueen lounaisosissa Baranavitšyn itäpuolella. Vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan kaupungissa asui 10 761 ja piirissä yhteensä 32 302 ihmistä.

Kletsk on vanha aatelisten asuinpaikka. Historiallisissa dokumenteissa Turau-Pinskin herttuakunnan ajalta mainitaan paikkakunnan feodaalilinna jo vuonna 1127.

Ajanjaksolla 1558–1939 kaupunki linnoituksineen kuului Radvilan (Radziwill) aatelissuvun hallintaan Puola-Liettuan ja vielä Puolan alaisuudessa, pois lukien lyhyt neuvostomiehitys 1917–1919. Radviloiden Njasvižin, Olikan ja Kletskin sukuhaara, joka sai alkunsa Jonas Radvila I:stä 1500-luvun alkupuolella, ja jonka jäsenille hänen poikansa, Liettuan suuriruhtinaskunnan menestyksekkäänä hetmannina toiminut Mikalojus Radvila Musta hankki herttuan (herttuattaren) periytyvän arvonimen, on säilynyt nimenomaan Kletskin sukuhaaran jälkeläisten kautta nykypäivään asti. 1600- ja 1700-luvun sodissa kaupunki poltettiin ja tuhottiin useaan otteeseen. Vanhoissa piirroksissa kuvattu linna ympäristöineen hävisi tällöin suurelta osaltaan.

Syyskuussa 1939 puna-armeija liitti alueen Valko-Venäjän neuvostotasavaltaan. Toisen maailmansodan aikana saksalaisjoukot miehittivät kaupunkia 27. kesäkuuta 1941 – 2. heinäkuuta 1944.

Kartta - Kletsk (Klyetsk)

Leveysaste / Pituusaste : 53° 3' 49" N / 26° 37' 56" E | Aikavyöhyke : UTC+3 | Valuutta : BYR | Puhelin : 375

Kartta - Kletsk

Google

Kartta - Kletsk

Google Earth

Kartta - Kletsk

Bing (täsmennyssivu)

Kartta - Kletsk

Nokia (yritys)

Kartta - Kletsk

OpenStreetMap

Kartta - Kletsk

Esri.WorldImagery

Kartta - Kletsk

Esri.WorldStreetMap

Kartta - Kletsk

OpenStreetMap.Mapnik

Kartta - Kletsk

OpenStreetMap.HOT

OpenTopoMap

CartoDB.Positron

CartoDB.Voyager

OpenMapSurfer.Roads

Kartta - Kletsk

Esri.WorldTopoMap

Kartta - Kletsk

Stamen.TonerLite

Maa (alue) - Valko-Venäjä


Valko-Venäjän lippu

Valko-Venäjän tasavalta eli Valko-Venäjä (,, lyhyesti Беларусь, Belarus tai Белоруссия, Belorussija) on sisämaavaltio, joka sijaitsee maantieteellisesti keskellä Eurooppaa, mutta kuuluu historiallisesti ja poliittisesti Itä-Eurooppaan. Valkovenäläiset ovat olleet usein alistettuna jonkin voimakkaamman valtion alaisuudessa. Historiansa alussa itäslaavit asuttivat Kiovan Rusiksi kutsuttua valtakuntaa ja sen hajottua itäslaavit jakautuivat pikkuhiljaa omiksi kansoikseen. Tämän jälkeen valkovenäläiset ja nykyiset Valko-Venäjään kuuluvat alueet ovat olleet muun muassa osa Liettuan suuriruhtinaskuntaa, Puola-Liettuaa, Venäjän keisarikuntaa ja Neuvostoliittoa. Läntisen ja itäisen Euroopan raja-alueet ovat olleet useiden sotien taistelukenttiä. Myös Neuvostoliiton vainot ja toisen maailmansodan tuhot näkyvät kerrostumina maan kulttuurissa ja asuinpaikoilla. Valko-Venäjän kaakkoisosassa on paikoin maankäyttörajoituksia Neuvosto-Ukrainassa vuonna 1986 tapahtuneen Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta seuranneen radioaktiivisen laskeuman johdosta.

Nykyään Valko-Venäjä on autoritaarinen presidenttijohtoinen tasavalta, jossa asuu noin 9,5 miljoonaa ihmistä. Talouselämä on ollut Neuvostoliiton hajottuakin valtiojohtoista; miltei kaikki maa- ja metsäomaisuus sekä merkittävä osa yritystoiminnasta on valtion hallinnassa. Valko-Venäjää on arvosteltu sen ihmisoikeustilanteen takia.

Kartta - Valko-Venäjä